Rakentaminen maailmalla

Työtä Euroopassa

Kriisin aikana kuusi miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa Euroopassa. Arvioiden mukaan EU-28 alueella on yli 24 miljoonaa naista ja miestä vailla työtä. Matalimmat työttömyysluvut ovat Saksassa ja Itävallassa. Korkeimmat kuten arvatakin voi, Kreikassa ja Espanjassa. Suomi mainitaan erikseen eurooppalaisissa tilastoissa. Meillä työttömyys kasvoi viime vuoteen verrattuna. Se on nyt jo lähes 9 prosenttia.

Työttömyysaste on tärkeä luku, jolla on paljon sekä taloudellisia että sosiaalisia ulottuvuuksia. Kauppatieteilijät ajattelevat että työtön on käyttämätön työvoimavara.

Nousevat työttömyysluvut tarkoittavat tietysti käytännössä yksittäisille ihmisille ansionmenetyksiä ja monenlaista kurjuutta. Samalla valtion talous kärsii ja tulee painetta nipistää sosiaaliturvaan kulutettavasta rahasta.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan meille jokaiselle oikeus työhön. Koko EU:n sisämarkkina-alueella on työntekijöillä oikeus liikkua vapaasti ja työnantajilla oikeus palkata työvoimaa mistä tahansa maasta. Ihmiset liikkuvat luonnollisesti rajojen yli työn perässä. Varsinkin rakentajat, joita on tietojeni mukaan Euroopassa reilusti yli miljoona työttömänä.

Näistä ikävän korkeista luvuista huolimatta Suomessa kuulee tasaista mediarummutusta siitä, että oma työvoimamme ei riitä. Uusin esimerkki tästä systemaattisesta ja määrätietoisesta tiedotuslinjasta on Elinkeinoelämän Valtuuskunnan tuore raportti. Sen mukaan Suomeen tarvitaan jatkossa työtä tekemään kaksinkertainen määrä maahanmuuttajia nykyiseen verrattuna. Juhana Vartiainen tarjoaa kaikkiin kysymyksiin vastaukseksi, että maahanmuuttoa on lisättävä. Mieleeni tulee taannoinen mantra eläkeiän nostamisen tarpeesta. Kun riittävän kauan päihimme taottiin, että eläkeikää on ihan pakko keinotekoisesti nostaa, suurin osa meistä lopulta uskoi siihen.

Tietyt tahot yhteiskunnassamme siis tavoittelevat sitkeästi ulkomaalaislain muuttamista niin, että työnantajilla olisi yleinen oikeus palkata ihmisiä kaukomailta – vaikka saman alan suomalaisia tai maahanmuuttajia olisi täällä lomautettuna tai irtisanottuna.

Euroopasta on onneksi tullut myös todella hyviä uutisia. Euroopan unionin tuomioistuin linjasi juuri ennakkoratkaisussaan, että toisesta EU-maasta Suomeen tulevan yrityksen on noudatettava meidän yleissitovien työehtosopimustemme palkkamääräyksiä. Ratkaisussa tarkentuu sekin, että kaikille työntekijöille kuuluu peruspalkan lisäksi työehtosopimuksessa sovitut lomarahat, urakan takuupalkka, päivärahat ja muut edut. Pelkkä palkkataulukon alimman palkan noudattaminen ei riitä ulkomaalaisten komennusmiestenkään kohdalla. Systeemimme on riittävän selkeä ja oikeudenmukainen.

Tämä on merkittävä asia koko Euroopan kannalta, se vaikuttaa suoraan siihen, millä ehdoilla yritykset voivat toimia toisessa EU-maassa. Ja miten työntekijöitä kohdellaan.

Nina Kreutzman
Kansainvälisten asioiden sihteeri