Rakentaminen maailmalla

Paketteja pukkaa Euroopasta

Rakennusala on Euroopan suurin työvoimamäärissä mitattuna. Tilastojen mukaan noin 15 miljoonaa ihmistä tekee alallamme työtä Euroopan maissa. Tosin on tutkittu, että harmaan talouden käytännöt ovat niin laajasti levinnyttä arkea, että työntekijöitä on varmasti reilusti enemmänkin.

Euroopassa kannetaan huolta siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset eivät liiku riittävän sujuvasti rajojen yli. Yritykset pitävät maan rajojen yli toimimista kalliina ja vaikeana, ja vain pieni osa investoikin ulkomaille. EU:n taloutta halutaan vahvistaa ja ajatellaan, että pk-yritysten täyspainoista kehittymistä sisämarkkinoilla rajoittavat monet esteet. Halutaan kehitellä uusia bisnesmalleja joilla voidaan vähentää kustannuksia ja hallinnollista byrokratiaa, luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita, nopeita tuloksia ja lisää valinnanvaraa kuluttajille. Komission mukaan tarve on hätäinen. Ja eurooppalaiseen tyyliin ratkaisuehdotuksia leivotaan erilaisiin ”paketteihin”.

Yksi räikeimmistä uusista ehdotuksista on malli jonka mukaan tavallinen työntekijä voisi alle viikossa perustaa yhdenmiehen rajayhtiön yksinkertaisesti rekisteröitymällä sähköiseen järjestelmään. Vähimmäispääomaksi riittäisi vain yksi euro. Samalla pitäisi tietysti taata että verot tulee maksettua edes johonkin EU-maahan ja estää rahanpesu sekä muut mahdolliset lieveilmiöt. Ruotsin turvallisuuspoliisi on jo ilmoittanut pelkäävänsä, että kyseinen yhtiömuoto pahimmassa tapauksessa helpottaisi kansainvälisen terrorismin rahoittamista.

Miten tällaisten yhtiöiden toimintaa olisi mahdollista käytännössä kontrolloida? EU taistelee jatkuvasti vero-, sosiaaliturva- ja työoikeuden väärinkäytöksiä vastaan. Molemmat rakennusalan eurooppalaiset etujärjestöt, sekä työntekijöiden EFBWW että työnantajien FIEC, ovat tehneet jo vuosia yhdessä työtä sen puolesta, että valeyritysten, ns. postilaatikkofirmojen, käyttöön puututtaisiin lainsäädännöllä. Siksi molemmat järjestöt yksiselitteisesti vastustavat tätä uutta ­ideaa, jota parhaillaan hahmotellaan. Onneksi vaikuttaa siltä, että järki voittaa, enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä ymmärtää tilanteen.

Toinen nimenomaan rakennusalalle kehitteillä oleva ratkaisu on tilapäiseen rajatyöntekoon kaavailtu palvelupassi. Passi mainitaan uuden sisämarkkinapaketin yhteydessä. Taas on ainakin paperille kirjattu hyvä tarkoitusperä; kasvua halutaan lisätä ja työntekoa helpottaa. Mutta jos palvelupassilla tarkoitetaan lupaa tehdä hommia muissa EU-maissa oman lähtömaansa huonoilla työehdoilla ja palkoilla, tämä johtaa ilman muuta palkkadumppaukseen ja epäreiluun kilpailuun.

Rakennusliittoon tulee säännöllisesti postia ulkomaalaisilta yrityksiltä, jotka eivät tunne meidän systeemejä ja kysyvät, miten täällä kuuluu toimia työntekijöiden palkkojen ja työehtojen suhteen. On helppo vastata, että meillä on täällä Suomessa selkeät ja yhdenvertaiset säännöt, yleissitovat työehtosopimukset, joita sovelletaan myös ulkomaalaisiin firmoihin. Omilla nettisivuillamme on riittävästi perustietoa viidellä kielellä.

Täytyy vain muistaa pitää huolta siitä, että työmailla myös ulkomaalaiset työntekijät saavat tietää, että täällä sovitaan asioista yhdessä ja että tarpeen vaatien meitä on iso porukka auttamassa. Ihan itsestään selvää meille, mutta ulkomailta tulleille työkavereille useimmiten täysin tuntematonta.

Nina Kreutzman
kansainvälisten asioiden sihteeri